Bugit Lawang

Siis viimeinen hyppy makeanveden ferrylle ja siitä rantaan tinkailee lippua...kaikki meni kuin rasvattu pulkka konsanaan.
Edessä olisi yhdeksän tunni istuminen autossa eli herkkua on tiedossa
Siis Paranpatistasta- perastagiin- medanin läpi ja viimein paikkaan BukitLawang. Lippu oli 130 000 siis turisti bussi...eli tämmönen setsemän + kuski istuttava susuki...täysin täyteen tämä tulikin mutta nopeana miehenä oli pakko ottaa kartturin tehtävän rooli siis etupetsi. Juteltiin kuskin kanssa mitä mieleen tuli ja kyselin vähän liksasta niin tämäkin autollinen kokonaisuudessaan tuotti 550 000idr josta kuskin provikka on 20 pinnaa eli päiväpalkaksi tulee noin kympin hujakoilla...euroina..
Mutta perille se kurvasi hyvin ja turvallisin mielin....

Nora's home staya eli Rainforest otin suuntimaksi päästyäni perille
Tai ennenkuin pääsin yhtään mihkään ni otin heti saman firman toimistosta takaspäin kyljetuksen Medanin kentälle ja samalla tarttui haavin kahden päivän trekkaus retki viidakkoon....ensikisi tietystysti tsekkaa kämpä ja sit viileesti nukkumaan...kämppä pulitti 100 000 yö.
Ei muuta kun tennarit jalkaan kohti junglea...
Opas otti meidät huolella vastaan ja siitä sitten jo melkein lähdettiinkin matkaan. Mukana oli yks kanadalainen ja belgialaine poitsu...päästiin liikenteeseen. Ekaksi se kertoi kumipuiden tarinasta. Millai sitä valutellaan. Kaarnasta
Sitten oltiinki kaakaopuun juurella maistelemassa sen hedelmää.Puolen tunnin talsimisen jälkeen puhelimet pirisi siihen malliin että orangokuta eli oranki oli jossain mussuttelemassa banaania ja muutakun sinne katselemaan tätä kunnon karva veijaria. Siellä se istuskeli ja roikkui kun ilmetty puoissa. Siitä hassu elukka että poikasensa tämä emo jättänee vasta 7 vuotiaana ja silloin poikanen on jo itsenäinen. Kyseiset elukat elänee noin 80 vuotiaaksi ja sitten luonto korjaa pottinsa... Ryhmään liittyi toinen ryhmä ja siitä sitten lähettiin talsimaan ylämäkeen ja alamäkeen vuoroperään. Mut sanoisiko että tälläi peruskunnon omaavana heppuna että se oli rankkaa tai siis se oli tosi rankkaa vetää mäkeä ylös. Rappusina toimi puiden juuret ja kivikot mistä otettiin tukea kukin parhaansa mukaan. Koko ryhmässä oli yhteensä kuusi tyyppiä ja pari opasta...niillä kiidettiin upp and daunia. Aamusti 09:30 lähdettiin liikenteeseen ja viiden aikaan oltiin perillä eli ehti siinä vetää nyppylän jos toisenki ylös. Perillä olikin mukavat teltta patjat sänkyinä ja pressu kattona... Siellä sitten oli tarkoitus olla yksi yö ja aamulla sitten takaisipäin kämpille....ilta meni pelejä pelatessa ja arvoituksia ratkoessa... Sitten aamu jo tulikin...pienet aamupalat ja kengät jalkaan ... Oli enään noin tunnin talsiminen. Sitten oli vuorossa autonrenkaista koottu vene ja sillä alas jokea... Kuivana siitä selvinnyt ei kukaan mutta hauskaa oli....eli oli siinä taas touhuamista konsanaan.....koko lysti kuittasi noin 60€ mutta jos näille nurkille ampasee niin kyllä kannattaa ehdottomasti lähteä retkelle.....vaikka kolmen päivän..jos kunto tai kantti kestää....haaste.

Tässä oltiin paikallisen mimmin tai mamman moukaroitavana rankan retken jälkeen. Eli hieronta paikallises puupirtissä ja typykkä veloitti tunnin lystistä 75 000rupiaa ja näin saatiin taas vähän lihaksiin eloo. Tunti tasaista lihasten vellomista niin tekee...gutaaaa...

Takaisin ollaan Rainforest home' s stayhin ja sieltä vaatmaton 40 000 pirtti alle....rauhassa ollaan, valmistelemaan lähtöä ja huoltetaan koneisto kuntoon hyvällä ruualla jota kyseisen talon 200kilonen emäntä tekee rakkaudella...rasvaan...hyvät pöperöt ja hinnaltaan aika maukkaat kans..
Kolme yötä vain eli lyhyeksi jääntyt Bukit lawang antoi porin pojalle mitä sen piti antaa......elämystä.
Bussi kohti Medanin kenttää jä sieltä sitten metallisiipien kanssa kohti Thaimaata.... Saadaan viimein puristettua Indonesian pölyt ja kolhut pois...
toistaiseksi.

P.S joku kuva antaa osviitan mikä on monkey style....

Lake Toba Tuk Tuk village, samosir island

Nyt ollaan paikassa Tuk Tukin kylä ja samosirin saaren ympäristö. Kyseinen saari sijaitsee Lake Toballa eli makeanveden järvi siinä missä suomalaisillakin on...viileää ja raikasta vettä.
Eli muutenkin aika mökki fiilis kun astuu tupaa sisään... Tosin alkuperäisissä batak- mökeissä toi kulkuaukko on hippasen suomalaista standardia pienempi sainoisinko aikaslaillakkin mut tosi mageen näköisiä. Etu lippa näissä on aika nousevaa sorttia..jostain kuvista senkin voi havaita. Ollaan oltu ja ihmetelty tuk tuk kylän meninkiä. Täällä kasvaa talojen välissä ja pihoista löytynee ainaskin avocadoa,mangoa banaaneita ja sitten tuli vastaan kaakao. Jonkin sortin hedelmä jossa sisällä kaakao simeniä... Itse ne ei niitä käytä vaan ne myydään eteenpäin jalostettavaks...hmmm ...Rafloissa hintataso aika mukavan halpaa ja hienointa on että ruoka aloitetaan aina alusta saakka kokoomaan. Porkkanat kuoritaan ja perunat keitetäänja munat paistetaan siis tarkoitan sitä että mitään esivalmisteluja ei juuri ole... Tosin kun viiden hengen seurue menee syömään niin kyllä siinä aikaakin kuluu ennenkuin lautaset hulmahtavat pöytään. Itse otin tänään kanaa riisillä..vesipullolla, jälkkäriks hedelmiä jukurtin kanssa ja kahvin niin koko lysti makso 58 000 idr eli alta vitosen. Ja lopuksi kuuluu vielä suomeksi kiitos...aikamoista....itsekkin osallistuin kyllä suomen opetukseen omassa butiikissa. Libertan tarjoilija/kokki/respa Riki oli saanut jonkun vihkon mihin hän oli sitten pitkin iltoja kerännyt suomen kuin hollaninkin sanoja ja takonut näitä sitten päähän. Oli ihan perus ykkösestä kymppiin ja kaikenlaisia sanoja.... Itse annoin kans omat oppitunnit ja mikä jäi parhaipana mieleen niin käskin kysyä joltain suomalaiselta naikkoselta että tykkääkö tämä hevosista. Jos vastaus olisi "kyllä" niin sitten siihen pitäisi vastata että " vanha ystäväni Hanna Ekola käski kysyä että vieläkö on villi hevosia?" no joo mutta mutta siis
Kun kylää lähtee kiertelemään ja katselemaan mitä paikalliset kojut tarjoo niin löytyy kangaspuita jossa läiskitään jotain paikkalisia liinoja ties millä värityksillä. Jotain liinoja ollaan väsätty jopa kolme viikkoa jokku taas tulee päivässä kuntoon mutta ihan leipa lajiks en itse ottaisi. Hinnat menee ihan lattiasta kattoo. Jossain kojuissa on puunaamioita, kaiverretuja tikkuja ja ties mitä puusta saadaan aikaan. On ravintolaa,pyörävuokraamoita jossain taisi olla oikeen kauneus salonkikin mutta perus kuva on hyvin levollinen.
Koko tuk tuk kylän kävelee 45 min läpi tai jos ei jää kyttäilemään mitään erikoista...siis ainakin aamulenkin perusteella menee toi timma.
Kylästä kun lähtee poispäin niin vastaan kajahti vastaan tivoli. Pelit ja vermeet aika huikeita...ei taitais mennä suomessa eikä ees koko euroopassa minkään turva normien nimeen. Laitteet on niin hand made eli hurjia pelejä. On rinkulan hettoa, maailman pyörää, lentokoneet ja kopterit......Sitten löytyi kuoleman tynnyri jossa moottoripyörllä poika vetelee pitkin laitoja pää ihan sukkurana....ja oliko tälläkin lystillä hintaa 5000 idr eli alta 50 centtii...

Lähellä tai lähellä tätä Tuk Tuk-kylää niin sijaitesee kuumat lähteet joten otimme scootterit allemme ja menimme katsomaan näitä ihania pikku kallion reikämiä josta pulppuuaa vettä....eli tulikuumaa vettä pulppuaa kallioiden välistä. Pienen trekkailun jälkeen löydettiin niin kananmunalta haiseva vesi pulputin ... Tosin mukana on "pieni" rikin krääsä mutta mutta.. Paikalliset oli asetanutkin kivasti kauheet putkivedokset lähteelle että kyllä kylälläkin lämmintä vettä riittänee....oltiin kans pulikoimassa altaassa tosin miehet omassa ja naiset omassa altaassa ettei vaan ..tiedätte kyllä veri rupee kiehumaan muutenkin lämpimissä olosuhteissa. Peken rannekellolla ( tiedeasema) niin saatiin altaasta mitattuna 41 astet ja sinne tuleva vesi oli 48 astet että tarkeni..... Sieltä sitten päätettiin että kiepsahdetaan koko saari ympäri... ja niin tehtiin....oli aikaslaiset maisemat varmaan parhaimillaan veden pinnasta käytiin 1400m mutta onhan koko lake topa jo valmiiksi 900 m veden pinnasta. No mutta oli poijaat riisipeltoo jonka jälkeen tuli riisipeltoo ja sitten viidakkoa ja sen jälkeen riisipeltoa... Eli tosin sanoen sitä kasvatettiin ihan missä vaan oli mahdollista ja järkevää vedensaannin kannalta.
Mahtava reissu vaikka lopussa vettä tulikin kun esterin perseestä. Mut mittariin kilahti tuollaiset 126 km että kyllä siinä oli hondalla tekemistä taas.

Sitten yksi rapu tarina
Joku päivä päätettiin että mentäisiin syömään yhteen lobteri mestaan.
Piti edellisenäpäivänä kertoa että mitä seurue söisi joten......kotona päätettiin viiden hengen voimin että jokainen ottaa yhden ison ja sit pari pienempää lobsteria ja isommat oli 50 000 pala ja pienet 30 000tsipale. Homma oli selvä....itse kävin hoitamassa asian aamulenkin yhteydessä ja selitin illan tarpeemme " viisi isoa ja kaksi pientä" homma meni niinkuin lapanen käteen....Iltaa venttailtiin ja odotettiin että kello pamahtaisi seiskan nurkkaan että silloin olisi sovittu aika täräytetää pelimestoille.
Jotenkaan ei ollut yllätys kun oltiin juuri lähtemässä niin samaan aikaan pärähti pieni vesi sade, salamat löi ja sähköt poikki. Noo muutako fikkarit käteen ja marssien kohti mestaa...sateen saattelemana.
Siellä emäntä jo odottelinkin että seurue pääsisi aloillee. Tarjoiltiin juotavaa ja ilmoitettiin että isoja lobstereita ei ollut joten pieniä on sitten sitäkin enemmän tai jotakuinkin noin...nyökkäys pöytäkunnasta oli merkki että muutos olis suotava.Salaatit tuotiin pöytään ja sen jälkeen pari vatillist lobstereita. "Wau" sitten sen perään tuli toiset vatilliset rapuja "oho" ja toivotus hyvään ruokahaluun.
Pöytä potretti katseli toisiansa ja rapuja vuoroperään ja todettiin että nyt on rapuja kerrakseen. Muuta kun kimppuun. Rapuja perattiin kukin omien taitojemme mukaan. Loputa lautasella oli salaatin johdattelemana koko katras rapuja, voisulaa, käsin tehtyja baguetteja eli tobalaista lähiruokaa......loppujen lopuksi kaikki sai vatsansa ravittua ja sanottua että just jämpti koko ei yhtään liikaa..ja ei kyllä mahtunutkaan yhtään enään eli bueno.
Siinä sitten ruokalun jälkeen ihmetelty enempää vaan tilattiin lasku..
Siinä vähän kukin mietti mitäköhän mahtaisi olla koko lystin hinta. Öljylamppu savutti pöydässä ja lasku kajahti pöytään.... 426 000 rupiaa juomineen....hmmm jokainen totesi että olipa yllättynyt laskun kokonaisuudesta..... Paluu matkalla mietittiin" itse" tekemääni tilausta eli jos se olisikin ollut 5 kappaletta isoja viidelle hengelle ja pieniä vielä kaks jokaiselle. Ja isot oli pieniä ja isoja ei ollut...Niin laskukaavan mukaan isot 50 tounaa ja pienet 30 perään. Vaikka pieniä tuli mitä tuli ja isoja siinä seassa niin olihan se silti ihan törkeen hyvää ja todella edullista ...ihan miten vaan mutta niin hyvä maku jäi talon emännälle ja isännälle...että HURRRRRm

Kahdeksan yötä Libetan lakanoilla jossa syötiin ja lainattiin skootterieta niin loppujen lopuksi hintaa tuli koko mökkiviikolle 1 145 000idr eli parttilallaa puhdas satku.... Kuulostaa kyllä mukavalta....siitä sitten kiitos paikan vetäjille..
Kiitos koko kyllälle...oli kyllä mahtavan rauhallinen paikka....

Dempasar-Jakarta-Medan-TukTuk

Lennot lähti luikkasti käyntiin Dempasarin kentältä. Hyppy Lion-air puljun Boeing 737-900er: n koneeseen ja sieltä buukattu vielä tälläiselle miehen kokoiselle miehelle exit paikka...kuinka herkkua... Jakartassa joutuinkin vaihtamaan terminaalia ja sekin kävi ihan kivasti kun kyseli hiukan että mistäs suunnasta mahtaa medaniin johtava putki lähtee ilmoille...paikallisella bussilla terminaalin vaihto ja löytyi vihdoin oikeat ovet.
Yllätys nyt mitenkään ei ollut että lento oli myöhässä tunnin mutta firma pisti nätisti kupillisen riisiä ja paistetun munan kahdella "nugetilla" eli voisiko sanoa eri reilu pulju.
Medaniin lennetty taas niillä jalkaystävällisillä exit paikoilla mutta homma tyssäsi kun Järvilehdon paatti konsanaan.
Tunnin myöhästyminen tarkoitti sitä että viimeinen linkka läksi kohti järveä ja setä jäi tällä kertaa, ei rannalle vaan keskelle 2 miljoonan ihmisen kylää.
Muutakun paikallisen hotelli tarjonnan pariin. Ja sanottakoot että vitosen huone on vitosen huone ja tällä kertaa ei puhuta tähdistä vaan silkasta fyrkasta.
Hyvin yön nukutun yön jälkeen paitsi moskeija aamu jukeboxi rupesi toilottamaan 5 aikaan aamulla. No siitä aamupalalle alakerran respaa siellä rupesikin vanhempi itävaltalainen rouva ja sen miäs rupes kyselee että mikäs pojalla on suunta.
Parapat oli mielessä ja niillä sama suunta. Ehdottelivat että jos tulisin samalla taksilla kun siihen tarvittais lisää porukkaa kun ne ei oikeen vajaalla autolla lähtis mielellään liikenteeseen. Hintaa tällä huvilla olisi 65 000 rupiaa.
Toinen vaihtoehto olis ottaa paikallinen tuk-tuk ja livahtaa 25 tonnil lähimmäl bussi asemalle ja siitä bussi paranpattiin 25 tounaa lisää hintaa ja yhteensä noin 50 ja paljon säätämistä enemmän joten valitsen taksin.. Siinä sitten mentiin itävaltailais pariskunnan kanssa josta tämä herra oli 72 vuotias ja rouva oli vähän nuorempi ikää en ruvennut herras miehenä kyseleen mutta kuulemma kesäs heiluvat kotikulmilla ja talvella hyökkäävät tänneppäin.
Siitä Toyota lennätti kiemuraisen tien läpi paranpattiin josta suoraa tietä ferrylle ja nokka kohti Tuk-tuk:n poukamaa.... Ferry pulitti 10 000 vaikka satamasta olisi saanut lippuja "erikois" hintaa niin varmin .tapa hypätä pyrkkiin ja siellä sitten keräillään rahat..8 km mittainen matka...sanoisisko raikas makean veden järvi alla ja muutenkin luonnon helmaan astuminen herätti suomalisen herkän nenän ja vaistot.
Paikanpäällä olikin jo ystäväni riku joka oli valininnut paikaksi Liberta homestay:n. Tämä batak- tyylisesti rakennettu pieni villagen sisällä sijaitsee aivan törkeen hyvän näköisiä pikku pirttejä. Ja sopivaan 60 000 rupian hintaan..
Tällä kyseisillä mestalla oli myös yöpynyt myös Mad Ventureksen riku ja tunnaki.
Ja oli sitä myöten paikalliset oli opiskellut suomea... Joten ekaa juomatilausta tilatessani kyseltiin että mites olis kilju?.... Aijaa...pojat pojat....
Paikassa ruoka halpaa, juomat halpaa ja fiilis aivan mahtava..aasialainen mökkifiilis...järvi mukavan viilee suomalaiseen fiilikseen. Lake toba on indonesian suurin ja myös maailman suurin vulkaaninen järvi. 100 km pitkä ja 30km leveä... Syvyyttä löytyy jopa 505 m että pojaan ei tarvi ihan heti koittaa sukeltaa...

Tuli tossa yks hyvä opetys tarina kuultua näillä nurkilla...
Muslimi perheessä oltiin emännän kanssa päätetty että nyt ei ruveta heti suhteen alussa aloiteta kusivehkeiden lotraamista yhteen sillai että ruvetaisiin heti lisääntymään joten aika tilattiin paikalliselle lääkärille. Lääkärillä käyntiin ja kuinka ollakkaan sieltä tuli hyvät ohjeet kuinka lapsen teon voi välttää vaikka vähän kutisteltaisiinki toisten paikkoja. Mukaan tohtorilta tarttui kortsuja kourallinen.
Kiivasti kotiin ja kortsut mukana.... Homma pysähtyi kun mustalainen punasiin valoihin kun oltiin jo kortsu kädessä ja lemmen vuono oli edessä... Tietämättömyys pisti jälleen valmiin kovettuneen vehkeen housuihin ja kiiruhtamaan lääkärille että miten tätä kumivekotinta käytetään. Lääkäri demostroi sormillaan että kun vehje kovenee niin siihen rullataan kondomi päälle....näillä opeilla kiiruhdettiin kotiin suorittamaan kauan odotettua läiskintää... Hommat skulasi hienosti mutta kolmen kuukauden päästä kaveri meni lääkärille ja kysyi että miten on mahdollista että eukko on maha pystyssä vaikka hän joka kerta ennen yhdyntää rullaa kortsun samalla tavalla sormiinsa kuin lääkäri oli näyttänyt....

Viimoinen puristus balilta.

Ennenkui balilta pääsee pois niin tarvii raapaista parit kuvat vielä kehoonsa...
En tiedä mitä järkee mutta otetaan nyt pois vaan.... Niin kuin joku sanoi että sitten kun ihminen kuolee niin joku saa hyvät nahan kappaleet muistoski siitä.... Taisi olla paikallinen joka tokaisi näin....
Siis onhan tää mesta mihin voi jämähtää mutta kyllä tää niin turisteille on tarkoitettu ja niitä täällä kyllä viliseekin....aussit ainakin...

Porilainen tinkaaminen on ollut huippua täällä... No se on ihan sama mitä sä tuolta katukaupasta ostat niin hinnat on ihan hatuista repäistyjä. Paras ja varmin tapa leikkiä bisnesmiehen asistenttia ja kysyä heti että mitä maksaa kymmenen kappaletta niin saat suurinpiirtein hinnan selville....siitä tietysti vielä puolet pois niin ollaan oikeissa hinnoissa.... Esimerkki: kengät merkkiä Nike pyynti:450.000rupiaa. Kymmenen kappaleen setti 2.500.000 eli 250.000pala... Siitä tinkaus vielä 1.5 milliin ja kappale hinnaksi jäi 150 tämän jälkeen otat haluamasi kengät 150 kokeilu mielellä että tarkastat laadun ja onko ne yleensä mukavat ja kysyt sun " pomolta" vielä varmistuksen että kuinka monta se haluais... Jos kauppias ei suostu myymään tuotetta siihen hintaan niin ainakin tiedät seuraavas kojussa jo heti että tinkaus lähtee 100.000 josta noustaan maksimissaan siihen 150.000 ...eli silkkaa kalan väsyttämis tekniikkaa... Mutta toimii.... Kannatta kokeilla ihan missä vaan aasian suunnassa....

Matka lipput taskussa kohti Medanin kentää ja sieltä Lake Toba mutta pienet piereskelyt näillä kuivilla ja niin nähtyillä mestoilla....ja sitten alkakoot kunnon lomailut.
Lupasin itselleni että 15.1 alkaa tipaton kuukausi... Voi olla että lipsahtaa... Ei voi tietää. Kävin jopa investoimassa itselleni kunnon kävely kengät siis lenkkarit...kun noilla conkkareilla tosta reippailusta tuu juuri mitään... Siis tässähän tämä lähtee.... Kunnon startti kohti terveellisempää elämää kun kaikki veikeät suomalaiset veikkoset on turvallisesti päässyt koti kulmille niin nyt on aikaa keskittyä johonki muuhunki kun keilaamiseen....siis bintangien keilaamiseen....
Tässä tälläkin hetkellä imeskelen inkiväärillä shaikattua ananasmehua ... Että yritys ainakin on kova.... No mutta vanhat poropeukalot siellä suomessa... Pitäkää lippu korkeella. Kohta se kevät rupee olee sielläkin....ja aurinko paistaa sillai että D-vitamiini purkit voi kumota yli laidan....

Tosin pahalla pojalla pitää olla kuvaa ties missä ja tärkäytinkin tohon kylkeen taas pienen jatkon... Ensinnäkin sattu taas aivan saatanan paljon ja toiseksi mun jenkka kahvoilla se näyttää hassulta... Mutta katsotaan saadaanko nää mun parit veijarit vähän pystympään kuntoon kesäksi.....onhan toki jotain muutakin mutta siitä lisää joskus.....

Jakartan uutisia:
Siellä satanut sillai että vettä piisaa kuulemma ihan riitämiin. Katsottiin uutiset niin jossai kaupungin osissa vettä abaut metrin verran ja se metri menee sit ihan tupaan saakka. Sateen mukana eli toisin sanoen tulvan mukana on tietysti tullut vesiemme ystävät alligaattorit. Niitä on löydetty tällä hetkellä noin tuhat sipaletta pitkin Jakartaa etta sillä viisiin. Mutta jos nyt eittämättä haluu mennä sinne suuntaan niin kannatta ottaa mukaan märkäpuku tai kumivene ja mela niin pääsee sitten edes jonnekkin suuntaan.