Patja tuli valittua packbacerrsien huudeilta ja olisiko ollu kolmen dollarin yö sijat että hinnalla ei pilattu mutta eihän kämppäkään mikään priima oo.... Tässä tietysti täräytettiin mopot alle ja katsoman mitä vuoristo oikeen pitää sisällään niin ainakin löytyi waterfall eli vesiputous joka taas päräytti porin pojan.... Aika makeita maisemia....mopolla kun hurvittelee niin näkee kaiken laista kivaa ja siinä silmä lepää missä pitääkin ja tietysti kun korkeelle menee niin siellähän ei oo enään mikään kesäkeli...hippasen tihkutti ja Laosita ostettu T-paita ei paljon lämmittänyt mutta oivat suharit menivät sateen yllättäessä paikalliseen mikä lie kojuun ja litkittiin siellä sapan omaa teetä...isompaa viluun .... Pitkään täällä ei voi olla kun tarvii taittaa takaisin etelään kun pikku hiljaa lomat on lusittu...mutta vielä pienet puristukset Sapan vuoriston huudella..
Paikka muuten kartalla sijaitsee pohjoisissa... Melkein kurkottaa kiinan puolelle mutta ei nyt ihan vaikka omistais kirahvin kaulan...
Ihmiset on pieniä ja heimoja täällä onkin aika lailla....siis vanhat käyrät kulkee jokseenki hassuissa vaatteissa ja näyttävät koon puolesta puolikkailta...tai olisikohan osuutta asiaan että itte taidan olla koon puolesta puolikasta isompi näillä kulmilla...
Hassua täällä on toi kahvi kupin tarjoilu...eli kuppiin täräytetään kahvia normaaliin tapaan ja sitte se tarjoillaan puurolautaselta joka on taas kuumaa vettä täynnä... Muutenki kahvi on aika stydin makuista mutta vanhalle aasian surffarille mikään ei ole enään uutta...
Ja kohti seuraavaa päivää. Otettiin yhden yön trekkaus reissu paikalliselle kylälle. Aamu näytti siltä että sadetta piisaa koko päivän mutta välillä tuli ja välillä taas ei tullut vettä. Mutta fiksuna kävinki ostamassa "aidon" trekkaus kuoren north facen... Silläpä sitten ja lökäpöksyillä ja tennareilla talsittiin pitkin muta kaistaleita...mutta oli pojaat komian näköistä.. Sanotaanko ehkä reissun näteimmät mestat... Neljän tunnin jälkeen päästiin vihdoin kylään. Jossa sitten syötiin ja levättiin. Oli sen verran hupaisaa väkeä että pistettiin taikuri temppuja porukan pienemmille ja taidettiin jopa vähän tehdä tussi tatuiointejakin...oli hauskaa mut olosuhteet ei ollu mikkään hilttonin omaiset vaan patjana oli bambu säky jossa joku peiton tynkä pohjalla. Mertin leveeseen punkkaan meni mukavasti solakka suomalainen jakiharatukkainen raskalainen... Ruokana hups keijo oli aina riisiä ja mitä nyt kylästä oli saatavilla... Mutta maukasta oli...yön yli levänneinä lähdettin kohti seuraavaa kylää... Taas pikku pisaroiden saattelemana...mutta äiti aurinko oli puolellamme ja näytti parhaan puolensa....säteet. Siinä sitten kolmen tunnin vuoriston, maissi hamppu ja riispelojen ihmettelyiden jälkeen otetiin kuskit jokka suhas takas Sapan pää mestaan eli keskustaan. Suihkut hostellin tiloissa ja dödöä kainaloon ja taas oli kun korttipakan kovipia kortteja, pata ässä.
Kaksi päivää näillä mestoilla on aivan liian vähän mutta kaikkea ei voi saada... Hyppy yö bussiin ja siellä taas kun silakat purkissa. Vieressä honottaa luuriin joku paikallinen mies jolla myös hartiat kuin miehellä pitää niin tässä sitä ollaan... Bussissa ei vessaa niin vettä viitti tankata mitään yläkyllin kun reissua on vaivaiset 12 tuntia ja stoppeja tulee... Koska tulee... Kiitos Sapa, kiitos reissu kaverit....
Ja pee ässänä paikallinen traktori on vesipuhveli....kato eco neliveto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti